Eräänä sumuisena aamuna

Sunnutaina heräsin aamulla klo 5, ihan pirteänä. Hiippailin alakertaan koira perässä. Sonja tosin ei ollut ihan yhtä pirteä... Huomasin, että oli ihan mieletön sumu. Nappasin kameran ja menin ulos ihmettelemään, koira perässä. Olin ihan haltioissani hiljaisuudesta ja sumusta, koira ei... Sonja meni ovelle odottelmaan kun itse kirtelin pihalla kameran kanssa.

Kun päästiin kierrokselta sisään, niin Sonja pinkoi omaan petiinsä ja nukkui siellä ysiin asti:)) Oli ilmeisesti hiukan loukkaantunut tästä "yöulkoilusta".

Tämä oli kyllä oikeestaan ensimmäinen kerta kun toivoin, että osaisin TODELLA kuvata tai että mulla olisi jokin parempi kamera... Belliksetkin olivat vielä ihan kiinni ja osa oli miltei pinkkejä. Syreeneihin en kyllästy koskaan, enkä kyllä tuohon Lumipalloonkaan:) Päivänliljat ovat nupuillaan, niiden ainoa riesa ovat kotilot ja rikkaruohot ja välillä jalkapallot:))

Muutama aurinkoinenkin päivä on saatu, kyllä tämä kesäksi muuttuu!