No tämä alkaa kuitenkin olla sitä aikaa kun ruvetaan kevätkylvöihin ja vaihtamaan huonekasveille multia ja ruukkuja.
Olin ihan täpinöissäni, kun postilaatikkoon kolahti Gummeruksen kirja Huonekasvien henkiinjäämisopas. Sen on Suomentanut Maria Kivelä ja alkuperäinen englanninkielinen How not to kill your houseplant on Veronica Peerlessin käsialaa. Haluaisin kovasti myös tuon englanninkielisen version, koska tykkään lukea kirjoja niiden alkuperäiselläkin kielellä jos vain mahdollista.
Tuo alkuperäinen kirjan nimi on kyllä todellakin hulvaton! Ja niin sopiva meikäläiselle, kuten tämä kirjakin, joka siis saapui kreivin aikaan. Viimeisen parin kuukauden aikana on nimittäin viherkasveja lentänyt kompostiin ennätystahtia ja ennen niin "viidakkomainen" Hakolan riippuhylly ja sen alla oleva senkki loistavat tyhjyyttään. Ei kiva... Jotenkin ahdistun vieläkin kun joudun heittämään jonkun kasvin pois. Olen jo päässyt hyvän matkaa paremmalle puolelle, mutta silti tunnen syvän pistoksen ja epäonnistumisen tunteen. Vihersisustaminen alkaa meillä olla muisto vain...
Kirjasta löytyy hoito-ohjeet reilulle sadalle huonekasville. Alussa perehdytään huonekasvin valintaan ja siihen, mitä pitää ottaa huomioon kun kasvia valitaan. Ei riitä, että on tarkkana kun on ostamassa kasvia, vaan myös kotona täytyy valita oikeanlainen sijainti ja mahdollisesti uusi ruukku ja istuttaa kasvi tuoreeseen multaan. Ruukun valinnassa on otettava huomioon, että sen pohjassa on reiät, joiden kautta liika vesi pääsee pois. Monesti kasveja kastellaan liikaa. Itse kastelen monesti liian harvoin ja lannoituksen kanssakin on vähän niin ja näin. No tästä kirjasta saa niksit tähänkin pulmaan:)
Olen sentäs säästynyt tuholaisilta, mutta joku muu hoitovirhe tai huonelämpötila kaataa kasveja kuin viikate heinää... Kirjasta löytyy hyviä vinkkejä tuholaisten torjuntaan ja olemassa olevien nitistämiseen. Yleisimmät tuholaiset on kuvailtu ja kerrottu niistä täsmätietoa.
Unelmassani on enemmän keltaista kuin vihreää, en ole vielä raaskinut tätä heivata ja toivon että saan sen vielä elpymään. |
Menninkäisenlehden olen hankkinut syksyllä ja se on menestynyt hyvin, samoin kuin sen taustalla näkyvä sukulainen Peikonlehti, olen kiitollinen |
Kilpipiielasta olin onneksi ottanut poikasia, koska ainakin toinen isommista on melkolailla pudottanut lehtensä. |
Kivaa loppuviikkoa kaikille<3 Pidetään kasveista huolta ja upotetaan sormet multaan!