Eräänä sumuisena aamuna

Sunnutaina heräsin aamulla klo 5, ihan pirteänä. Hiippailin alakertaan koira perässä. Sonja tosin ei ollut ihan yhtä pirteä... Huomasin, että oli ihan mieletön sumu. Nappasin kameran ja menin ulos ihmettelemään, koira perässä. Olin ihan haltioissani hiljaisuudesta ja sumusta, koira ei... Sonja meni ovelle odottelmaan kun itse kirtelin pihalla kameran kanssa.

Kun päästiin kierrokselta sisään, niin Sonja pinkoi omaan petiinsä ja nukkui siellä ysiin asti:)) Oli ilmeisesti hiukan loukkaantunut tästä "yöulkoilusta".

Tämä oli kyllä oikeestaan ensimmäinen kerta kun toivoin, että osaisin TODELLA kuvata tai että mulla olisi jokin parempi kamera... Belliksetkin olivat vielä ihan kiinni ja osa oli miltei pinkkejä. Syreeneihin en kyllästy koskaan, enkä kyllä tuohon Lumipalloonkaan:) Päivänliljat ovat nupuillaan, niiden ainoa riesa ovat kotilot ja rikkaruohot ja välillä jalkapallot:))

Muutama aurinkoinenkin päivä on saatu, kyllä tämä kesäksi muuttuu!

Uuden suunnittelua ja vähän toteutustakin

Ei ole mikään salaisuus, että mun kukkapenkit ovat ihan karmeassa kunnossa. Tässä on viime kuukaudet menneet aika tiiviisti Kalliolan Koulun hommissa, joten meillä on kaikki kotona rempallaan sekä ulkona että sisällä. Oh well...

Nyt kuitenkin olen suunnitellut uutta kukkapenkkiä etupihalle. Kaikki alkoi siitä kun ennen vappua kävin Agrimarketilla Multasormessa ja myyjä esitteli minulle Morsiusleinikin. Sehän oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kerrankin olin viisas, enkä spontaanisti tavoilleni uskollisena vienyt niitä heti kotiin. Mies jaksaa aina sanoa, että pitäisi olla paikka valmiina ennen kuin mitään tuodaan. Tämä ei koske pelkästään kasveja... No viime viikolla kävin ne hakemassa kun panikoin, että jään ilman. Sain nimittäin neroleimauksen, että istutan ne ruukkuun väliaikaisesti. Tämä ajatus tuli siitä kun Kukkalan Sanna oli istuttanut Keijunkukkaa ruukkuun.

Lauantain puutarhareissulla oli Tampereen Hatanpään Arboretumissa yhdistetty Morsiusleinikki ja Unelmatädyke. Ne olivat täydelliset yhdessä. Tähän minäkin pyrin... heh heh. Muutama apulainenkin on häärinyt ja kaivuuapu tuli appiukolta:) Ei kyllä ehkä olisi tarjoutunut hommaan jos olisi heti tiennyt suuruusluokan.

Yksi mun lemppareista on Lumipalloheisi, tykkään sen muodosta ja väristä. No näitä lemppareitahan on... PIONI! Niissä on jo nuput. Jättipoimunlehdestä tykkään juuri tuon lehden vuoksi. Tulee mieleen kun jo lapsena ihastelin luonnon poimunlehtiin jääneitä vesihelmiä.

Toivoisin saavani Juhannukseksi multakuorman/pussit  pihaan. Olisi muutama päivä aikaa möyriä jos vaan säänhaltijat olisivat vähänkin suosiollisia.

Olen muuten saanut ne ruusupistokkaatkin multaan... Ei kyllä ole ihan vakuuttavan näköistä, mutta en lannistu vielä. Ja auliisti annettiin lupa hakea uusia jos ei nyt onnistu:) Sain laitettua myös äitienpäiväksi saadun ruusunkin vähän parempiin oloihin. Ruukun löysin Agrimarketista.

 

 

 

 

Tällä hetkellä aurinko paistaa, vaikka elohopea ei kovin korealle ilmeisesti kiipeäkään. Mutta kummasti tuo aurinko piristää! Mukavaa keskiviikkoa<3